Kotien lämmitys

Lähes jokaisella suomalaisella on jonkinlainen asunto. Ja lähes jokaista asuntoa lämmitetään. Lämmityksellä tarkoitetaan talojen/asuntojen lämpöenergian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa. Lämmityksen tavoitteena on saavuttaa toivottu sisälämpötila kylmänä vuodenaikana. Lämmityksen avoilla pidetään rakenteet toimivina.

Lämpöä on mahdollista saada luotua erilaisin tavoin

Lämpöä voidaan luoda polttamalla erinäisiä polttoaineita, joita ovat esimerkiksi polttopuu, puupelletti, hake, maakaasu, kivihiili, turve ja öljy. Lämpöenergiaa voidaan ottaa talteen myös auringon lämpösäteilystä. Säteilyä pystytään hyödyntämään joko suoraan tai sen lämmittämästä maasta tai vedestä. Paikoitellen auringon säteilyä voidaan talteenottaa myös geometrisestä energiasta. Lämpöä voidaan tuottaa myös sähköllä. On laskettu, että 38% Suomessa kuluvasta energiasta käytetään kiinteistöjen lämmitykseen

Rakennusten lämmittämiseen osallistuu rakennuksen sisällä tuotettu lämpöenergia. Sitä muodostuu valaistuksen, laitteiden ja koneiden hukkalämmöstä. Lämpöenergiaa muodostuu myös rakennuksessa olevien ihmisten ja eläinten säteilyn ja toiminnan seurauksena.

Suomessa eniten käytetty lämmönlähde on kaukolämpö 46 %. Toiseksi yleisin lämmitysmuoto on sähkö 20% ja kevyt polttoöljy 20%. Puuta tai pellettiä lämmitykseen käyttää 10% talouksista. Jäljelle jää prosentuaalisesti vähän käytetyt raskas polttoöljy, maalämpö ja muut lämmönlähteet. Tilastot pitävät sisällään rakennuksen ja käyttöveden lämmityksen. Lämmintä vettä kuluu keskimäärin 60 litraa asukasta kohden vuorokaudessa.

Uusien rakennettavien omakotitalojen ehdottomasti suosituin lämmitysmuoto on maalämpö. Uusista taloisa 45% valitsee lämmitysmuodoksi maalämmön. Seuraavaksi suosituin on sähkölämmitys, sen valitsee noin 27%.

Suomen yleisin lämmitysmuoto kaukolämpö on erityisesti kaupunkien ja taajamien käytössä

Kaukolämpöasiakkaille lämpöä toimitetaan kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Kaukolämmön avulla voi lämmittää tiloja sekä vettä. Kaukolämpö on kehittynyt viimeisten vuosikymmenen mukana, ja on edelleen kilpailykykyinen ja suosittu vaihtoehto lämmitykseen. Kaukolämpö saa alkunsa voimalaitoksissa jotka on tehty sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Yksi tulevaisuuden haasteista kaukolämmityksen osalta on kaukolämmön tuottaminen verkostoon kun kivihiilen energiakäytöstä on luovuttava vuoteen 2030 mennessä. On arvioitu tulevaisuudessa käytettävän tuulivoimaa kaukolämmön tuottamiseen.

Lämmityksen hinta herättää aina paljon keskustelua. Toisille lämmitysmuodon valintaa ohjaa pitkälti hinta, toinen arvostaa enemmän esimerkiksi ympäristöystävällisyyttä. Edullisimpana lämmitysmuotona tutkimusten mukaan on pidetty maalämpöä ja kalleimpana vaihtoehtona sähköä.

Maalämmöllä tarkoitetaan maahan tai veteen varastoitunutta uusiutuvaa lämpöenergiaa. Maalämpöjärjestelmä talteenotttaa lämpöenergiaa, jota voidaan käyttää rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Maalämpö sopii kaikkiin kohteisiin. Maalämpöä pidetään kaukolämpöä edullisempana pitkällä aikavälillä.

Asunnon kohtuullisina lämmityskuluina pidetään neljän hengen taloudessa 83e kuukaudessa, jos asunto sijaitsee eteläsuomessa. Pohjoissuomessa summa on 100e. Yhden henkilön taloudessa summat ovat 41e ja 44e. Jos nelihenkinen perhe asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa, voidaan laskea sähköä kuluvan noin 1100 kWh kuussa asunnon ja veden lämmittämiseen. Sähkön kokonaishinta on noin 12,30 euroa kilowattitunnilta.

Jos asuntoa lämmitetään säännöllisesti, lämmitystavan valinta on kotitalouden suurin yksittäinen valinta ympäristöä ajatellen. Asuntojen lisäksi, asukkaiden tavat ja tottumukset ovat merkittäviä energiankulutuksen kannalta. Tutkimusten mukaan ihmisten energiankulutus voi vaihdella merkittävästi. vaikka asunnot olisivat täysin samanlaisia.

Suomessa lämmityksen historiaa ajatellen kaiken voidaan katsoneen saaneensa alkunsa nuotiosta kodassa. Tätä seurasi uunit ja kiukaat. Kehittyneempiä versioita näistä ovat uunit ja takat.

Tänä päivänä takat palvelevat lähinnä toissijaisina lämmitysmuotoina.